Pornaisten ensimmäinen kirkko

Ensimmäisen kirkon rakentamiseen piti saada viranomaisten lupa. Vuonna 1723 kutsui Ramsay Pornaisten miehet kokoukseen keskustelemaan oman kirkon rakentamisesta. Tukholman valtiopäiville lähetettiin kirjelmä ja anoa lupaa rakentaa kirkko. Valtiopäivät siirsivät ratkaisun piispa Getzeliukselle, joka jätti tekemättä päätöksen.

Vuonna 1724 Porvoossa oli piispantarkastus, jossa Pornaistenkirkkohanke otettiin uudelleen esille. Piispa hylkäsi kuitenkin  hankkeen. Vielä kolmaskin yritys tehtiin 1725, kun mutta hanke ei saanut tällöinkään tuulta alleen, Pornaisten miehet päättivätkin lopulta rakentaa omin luvin kirkon piispan ja tuomiokapitulin vastustuksesta huolimatta.

Ensimmäinen kirkko sijaitsi paikalla, jolla on suihkukaivon jäänteet. Lupa vihkiä kirkko käyttöön saatiin lopulta Ruotsin kuninkaalta ja niin syyskuun 14 päivä 1729 kirkko vihittiin käyttöönsä. Ensimmäisestä kirkosta peräisin oleva alttaritaulu on nähtävissä seinällä kuorissa.

Pornaisten toinen kirkko

Satavuotta ensimmäisen kirkon valmistumisesta rakennuksen kunto todetiin sittemmin niin huonoksi, että ajankohtaistui uuden kirkon rakentaminen. Kirkon suunnitteli Carl Ludvig EngelinLinkki avautuu uudessa välilehdessä toimisto. Vastuun suunnittelusta otti Engelin apulainen A.W.ArppeLinkki avautuu uudessa välilehdessä.  

Adventtina 1833 tuomiorovasti vihki sittemmin Pornaisten toisen kirkon käyttöönsä. Kirkko palveli seurakuntaa aina Marianpäivään 2018, jolloin kirkko paloi. Palo sai alkunsa sakastin peltisen savuhormin juuresta. Irtainta omaisuutta saatiin pelastettua, mm. alttaritaulu, joka on nähtävissä kirkkosalissa sakastin puoleisella päätyseinällä.

Kirkkopihassa on muistona toisen vuonna 1834 valmistuneen kellotapulin kiviperustus. Itse tapuli tuhoutui tulipalossa 10.1.1993.

Kirkkopihan erottaa maantiestä kiviaita, jonka kivet ovat hakattu samasta kalliosta kuin kirkon seinät.

Pornaisten kolmas kirkko

Nykyisen, kolmannen, kirkon suunnitteli arkkkitehti Ilmari LaunisLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Urut hankittiin Kangasalan urkutehtaasta ja urkujen tarkastuksen toimitti Armas MaasaloLinkki avautuu uudessa välilehdessä.

Kolmilaivainen kivikirkko vihittiin käyttöön Mikkelinpäivänä 5.10.1924 sekä asetettiin kirkkoherra M. Sydänheimo virkaansa. Rakentamisessa käytetyt graniittikivet on louhittu Pornaisissa sijaitsevan Jokimäen kylän kalliosta. Kirkon pääoven yläpuolella tulijaa tervehtivät Jeesuksen sanat ”Minä olen maailman valo”. Kirkon 12-äänikertaiset, mekaaniset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas.

Vuonna 1936 seurakuntalaisten ja Emil Aaltosen yhteislahjana kirkkoon lahjoitettiin nykyinen sääksmäkeläisen Emil Rautalan maalaama alttaritaulu. Kattokruunut ovat peräisin Koiviston kirkosta. 

Pornaisten kirkkoon kuuluu kaksi kirkonkelloa, joista vanhempi on peräisin vuodelta 1731. Kellon hankkiakseen paikkakunnon naiset kutoivat pellavista palttinaa, jonka myynnistä saaduilla rahoilla kirkonkello ostettiin. Pornaisten kunnan vaakunan kello ja värttinät kertovat tästä tapahtumasta.

Kirkkoon mahtuu noin 250 henkeä ja onkin kokonsa vuoksi melko suosittu vihkikirkko.

Kirkon alttarin takana on vuonna 2007 remontoitu Wanha saliLinkki avautuu uudessa välilehdessä, jonne on helppo siirtyä kirkon puolelta vaikkapa kirkkokahveille tai jatkamaan kastejuhlaa. Wanhassa salissa on pieni keittiösyvennys ja kalusteet noin 40 hengen tilaisuuksia varten.