Hautausmaa

Pornaisten hautausmaan historia ulottuu vuoteen 1729, jolloin Pornainen sai kappeliseurakunnan oikeudet ja luvan perustaa oma kirkkomaa. Hautausmaalla on 73 sankariristiä vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneitten pornaislaisten muistoksi. Sankarihautausmaa perustettu 1939. Osa sankarivainajista on siunattu kuolleiksi julistettuina kadonneina. Sankariristit ovat Ilmari Wirkkalan suunnittelemat ja porvoolaisen Eglöfin kiviveistämön toteuttamia. Kaksi sankarivainajaa on haudattu sukuhautoihinsa.

Vuoden 1918 kansalaissodasta kertoo oma muistomerkkinsä.

Vuosisatojen varrella hautausmaata on laajennettu useaan otteeseen.

Syksyllä 2008 vihittiin käyttöön arkkitehti Bey Hengin suunnittelema, seitsemästä pystykivestä ja yhdeksästä vaakakivitasosta koostuva muistelupaikka. Muualla lepäävien lähimmäisten muistolle voi laskea muistokynttilän muistomerkin kivitasoilla tai korkeiden pystykivien juurelle.

Hautausmaa on kokonaisuudessaan laajuudeltaan noin 3 hehtaaria. Hautoja on yhteensä 1 200 kappaletta ja hautapaikkoja yhteensä 3 010. Seurakunnalla on pääsääntöisesti kesähoidossa noin 220 hautaa.

Hautausmaalla on myös vuonna 1997 valmistunut aluekokonaisuus, joka sisältää uurnahauta-alueen ja muistolehdon. Vuonna 2014 otettiin käyttöön tuhkan sirottelualue.

Hautaus Pornaisten hautausmaalla tapahtuu joko arkkuhautauksena tai uurnahautauksena (maahan kätkeminen).

Pornaisten seurakunnalla on käytössä jäähyväishuone vainajan hyvästelyhetkeä varten hautausmaan huoltorakennuksen alakerrassa. Jäähyväishuoneen käytöstä sovitaan erikseen seurakuntamestareiden kanssa.

Hautaustoimi hoitaa hautakirjanpidon ja hautaustoimen laskutuksen sekä neuvottelee omaisten kanssa hautapaikasta ja hautaukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä niiden toteuttamisesta.

Hautausmaalta voi löytää Suomen historiaan keskeisesti kuuluneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä, mm. Regina Linnanheimon.