Kirkon remontin valmistuminen lähestyy

24.6.2021

Kirkon remontin valmistuminen lähestyy

Kirkon huputusta puretaan parhaillaan. Kuparikatto kiiltelee mukavasti. Vielä on hiukan kattotöitä jäljellä, osaa ei ole voitu tehdä koska telineet ovat olleet edessä.

Kirkossa tehdään parhaillaan sähkötöitä. Remontista johtuen joudumme uusimaan paljon sähköjohdotuksia sekä korjaamaan vanhojen laitteiden vikaantumisia.

Graniittikivien saumaukset ovat kesken. Saumaustyö tulee jatkumaan vielä tulevina vuosina, kaikkia saumoja emme nyt pysty korjaamaan, niin tarpeellista kuin se olisikin.

Alla on selvitystä kirkon remontin yhteydessä eteen tulleista ongelmista ja hiukan taustaa tehdyille valinnoille. 

Kun valmistelimme kattoremonttia, niin teimme vertailulaskelmat pelti- ja kuparikaton välillä. Peltikatolle luvataan hyvin hoidettuna maksimissaan 50 vuoden kesto, kuparikatolle kesto on 100 vuotta. Näillä perusteilla laskien kuparikatto on puolet halvempi kuin peltikatto. Kirkon katossa työn osuus on huomattavan suuri, katossa ei ole montaa kohtaa johon rivipelti menisi suoraan. Eli kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto valittiin.

Töiden edistyessä ja osittain jo ennen niiden alkamista havaittiin ongelmia. Vesi tuli sisälle alttaritaulun vierestä seinästä ja myöhemmin vesi valui urkuparvelta alas. Syyksi paljastui vuotavat kivien saumat. Kun tutustuimme vanhoihin materiaaleihin, niin kirkon lopputarkastuksessa 1924 on mainittu vuotavat saumat, jotka pitää korjata.

Kun tutkimuksissa (reikä seinässä) havaittiin veden valuvan seinärakenteiden sisällä alas, niin päätettiin tutkia alapohja (ettei kirkon alla ole uima-allasta). Paljastui, että kirkko on rakennettu tuhkan päälle. Samalla huomattiin, että perustukset on vahvistettava. Eli kirkon alle on valettu perustuksen vahvistuksia.

Kun kellotapulin katosta otettiin pellit irti, huomattiin että rakenteet olivat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin oli etukäteen nähty. Kellotornin yläosaa pystyi käsin heiluttamaan. Yläosaan jouduttiin tekemään vahvistuksia. Kiviosuudelle jouduttiin sisäpuolelle valamaan vahvistusvaluja, osa kivistä oli irti. Kaksi kiveä putosi tässä vaiheessa seinältä, onneksi vain telineille. Kirkon kellojen puutukirakenteiden alle jouduttiin laittamaan metallivahvistukset. En kyllä ymmärrä miten niin isot metallipalkit saatiin hilattua sinne ja vielä asennettua paikalleen.

Kun kirkon katto purettiin, niin katon ja seinän välissä ollut betonipalkki mureni. Syynä oli se, ettei rakenteissa ollut terästä. Tähän taas vaikuttaa se, että betonirakentaminen oli kirkon rakentamisen aikaan murrosvaiheessa - eli Pornaisten kirkko oli tietyllä tavalla koerakennus. Jouduimme siis poistamaan reunapalkit ja valamaan ne uudelleen. Hiukan myöhemmin selvisi, että katto ja seinä olivat irronneet toisistaan - ne ovat nyt yhtä pakettia. Holvikaaret sekä kattoholvi (siis alta näkyvä katto) jouduttiin valamaan / vahvistamaan. Työ voitiin tehdä pienissä osissa, jotta rakenteet eivät petä.

Wanhan Salin kattorakenteissa kantavat palkit olivat poikki, yhtenä syynä oli ettei teräs yltänyt kantaviin rakenteisiin. Kattoa tuettiin alhaalta korjausten ajan. Kun törmäsimme tällaiseen ongelmaan, niin kaikki puurakenteet piti purkaa. Katon muoto on sen mallinen, että sen rakentaminen vie aikaa.

Kirkonkaton alalappeiden osuudella jouduttiin palkit uusimaan ja tekemään home- ja haitta-aine käsittelyitä. Urkuparvelle johtavan portaikon päällä olevasta katosta jouduttiin poistamaan kaikki puurakenteet ja korvaamaan ne betonilla. Kaareva, pyöreä rakenne on hidasta käsityötä.

Kun rakenteita avattiin, niin todettiin ettei sähkö- ja hälytinjärjestelmät täytä nykyisiä vaatimuksia. Ne oli uusittava.

Myös kosteuden poisto ja ilmanvaihto on täytynyt saattaa ajantasalle.

Yllätyksiä on tullut paljon enemmän kuin olisi osannut kuvitella. Tiedottamisen ongelmana olen kokenut, että joutuisi jatkuvasti ilmoittamaan uusista ongelmista. En ole halunnut lietsoa epätoivoa.

Nyt tilanne alkaa näyttämään jo mukavammalta. Toki remonttia pitää jatkossa tehdä, esimerkiksi sisätilat vaativat paikkailua. Selkeimmin kosteuden aiheuttamat ongelmat näkyvtä Wanhassa Salissa, jossa seiniltä on maali rapissut pois.

 

Rauno Saarnio

talouspäällikkö